sunnuntai 30. marraskuuta 2014

275. Maailman ensimmäisestä kolikkorahasta juustoihin


Maailman ensimmäinen kolikkoraha lyötiin seitsemännen vuosisadan puolivälissä eaa. Niin muinaiset kuin nykyisetkin vallanpitäjät ovat olleet aina rahapulassa. Yleensä ne ovat pyrkineet korjaamaan rahapulaansa turvautumalla kolmeen menetelmään; korottaneet veroja, ottaneet lainaa tai suurentaneet rahavarantoa laskemalla markkinoille lisää valuuttaa. Ihmiskunnan historia on täynnä petoksia, huijauksia, konnankoukkuja ynnä muita salakähmäisiä sotkuja. Aikana kuin aikana, missä päin maailmaa hyvänsä, uskontokunnat ja aatesuunnat, yksilöt ja yhteisöt ovat valtaa ja mammonaa saadakseen  hyödyntäneet ihmisten taipumusta uskoa lähes mitä hyvänsä, kunhan asia tarpeeksi vakuuttavasti esitetään.

Hetken aikaa sitten uutisoitiin historiallisista kaupoista; Napoleon Bonaparten hattu, tai yksi niistä, oli myyty 1,9 miljoonan euron hintaan. Ah! Hinnakas historia. Radiossa uutisoitiin siitä kuinka Apple ja Facebook tarjoavat työhyvinvointina naispuolisille työntekijöilleen munasolujensa jäädyttämistä uraputken tieltä; jotta lapset voi tehdä sitten vähän myöhemmin. Rahalla sorvaamaan luonnonlakeja. Pyöritin asioita päässäni miten päin tahansa tulin siihen tulokseen että tässä maailmassa ihan kaikki on kaupan; tavalla tai toisella. Mihin tahansa menen, joka paikassa ostetaan ja myydään. Mihin tahansa katson vähintäänkin jossain kadunkulmassa lepää surullinen autonrotisko kylkeen tatuoituna summa, jolla vanhuksen voi raijata tiennurkasta huushelvettiin ja pelottavinta on, että ei se nyt hirveän kaukana ole sama periaate ihmisotuksissakaan; Salossa myrkytettiin vanhusparka, jotta perinnöt saadaan irti nuorempiin taskuihin. 

Entäs vallanjano maista, tilasta, hiekasta, metsistä, vesistä, rajoista ja taivaasta niiden yllä? Talouspakotteita rauhan turvaamisyritykseksi maiden välisissä konflikteissa, ilmatilaloukkauksia, jotka johtavat ylilentojen kieltämiseen, joka taas aiheuttaa lentoyhtiöille katastrofivaaran. Rooman Keisari Neroa vaivasi aikanaan ahneus ja rakkaus kultaan niin paljon, että hänet lopulta syöstiin vallasta ja murhattiin. Tarina tunnetaan Neron kyltymättömästä halusta koristautua kullalla ja saadakseen sitä lisää, hänen oli jopa alennettava Rooman rahan arvoa. Ensimmäisen kolikon lyömisestä ennen ajanlaskun alkua on tultu juustoihin; "Putin-juustot syövät erikoisjuustojen markkinoita ja koettelevat isojen yhtiöiden ohella myös pientuottajia:" Vaikka elintarviketeollisuus on yksi ihmiskunnan kantava voimavara puolin ja toisin kuluttajien ja tuottajien vuorovaikutuksessa niin jotenkin ihan todella koomista, että taloudellisesti saadaan aikaan jopa juustosota.  

Miksi aihe koskettaa ja rupesin sitä päässäni pyörittelemään johtuu toki hyvin pitkälti siitä, että oma työni on myymistä ja neuvottelen joka päivä summista ja niiden selättämisestä. Sen mukanaan tuomista hyödyistä ja huolista ja taas niiden mukanaan tuomista hyödyistä, jotka selättävät huolet. Median ja markkinoinnin maailmassa kilpailu on kova ja statuksia ja ykköspaikkoja saavuttavat luonnollisesti ne vauraimmat yhtiöt. Käsittelen joka päivä valtavasti tapauksia, jotka ostavat intohimoisesti mielummin hintaa kuin hyötyä. Työn puolesta sekin on ihan jees, mutta omassa päässäni letuttaa. Uskokaa tai älkää, aihe pursuaa usein korvista jonain ihan muuna kuin hunajana...

Sitten on se oma henkilökohtainen elämän stressi. Ja voihan surku kun ihmiskohtaloissa kuulee hyvin usein maininnan "raha". Kaikki olisi muutoin hyvin mutta kun se asuntolaina ja raha. Harvemmin se stressaa, että sitä olisi liikaa, useinmiten liian vähän. Yhdessä hetkessä saatat heitellä kääpiöitä kiinni tarratauluun niin kuin Wall Streetin Susi konsanaan ja toisessa hetkessä palautat pulloja kauppaan ja toivot, että saisit kaupasta niillä rahoilla vaikka sitä perhanan juustoa. Toki valuutta on aikamoinen elinehto, ilman sitä on tässä maailmassa vaikea tulla toimeen, mutta miten suuri osa esimerkiksi henkilökohtaisesta stressistä on oikeasti olemassaolevien taloushuolien tai omien asetettujen talouspakotteiden ansiota ja miten suuri osa ihmisen itsensä aikaansaamaa stressiä? Menestyksen makeanhimo ja materialismionnellisuus iskee ihmiselle, joka tuosta seitsemännestä vuosisadasta on kehittynyt olemaan entistä fiksumpi ja sitä myöden hullumpi. 

Viekää minut lepäämään. 





Lähteinä käytetty: Maailmanhistorian suurimmat huijaukset ja ihmiset niiden takana, Schildts Kustannus 2011
                           sekä MTV 3 Uutisointi





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti