tiistai 30. huhtikuuta 2013

125.

Miksi?


Miksi juuri silloin kun olet päättänyt, että nyt ei ostella ja tuhlailla, niin postiluukusta tipahtaa tuhat ihanaa kuvastoa, jossa on kaikkea kivaa tuhatmäärin, jotka kuiskivat nimeltä? Miksi??? Ja kuvasto äkkiä roskiin. Höh...

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

124.

Explosions.

 

 https://www.youtube.com/watch?v=MUBnVcy7BIg

 


"You trembled like you'd seen a ghost
And I gave in
I lack the things you need the most, you said where have you been
You wasted all that sweetness to run and hide
I wonder why
I remind you of the days you poured your heart into
But you never tried
I've fallen from grace
Took a blow to my face
I've loved and I've lost
I've loved and I've lost

Explosions...on the day you wake up
Needing somebody and you've learned
It's okay to be afraid
But it will never be the same
It will never be the same

You left my soul bleeding in the dark
So you could be king
The rules you set are still untold to me and I lost my faith in everything
The nights you could cope, your intentions were gold
But the mountains will shake
I need to know I can still make

Explosions...on the day you wake up
Needing somebody and you've learned
It's okay to be afraid
But it will never be the same

And as the floods move in
And your body starts to sink
I was the last thing on your mind
I know you better than you think
Cause it's simple darling, I gave you a warning
Now everything you own is falling from the sky in pieces
So watch them fall with you, in slow motion
I pray that you will find peace of mind
And I'll find you another time
I'll love you, another time

Explosions...on the day you wake up
Needing somebody and you've learned
It's okay to be afraid
But it will never be the same"

Ellie Goulding -Explosions 

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

123.

Sit kun. 


Tänään aamulla tuli töissä puheeksi tuo kahden sanan pikkuriikkinen lausahdus, jolla on aika iso merkitys. Sanahirviö oikeastaan. "Sitten joskus kun mä..." Miksei nyt heti?

En tiedä, miksi sitä itsekin sortuu kovin kovin usein siihen, että on paljon helpompaa toteuttaa asiat "sitten kun" kuin toteuttaa ne heti. Mitä jos sitä jäisi oikeasti vaikka auton alle huomenna? Katuisinko sitten sittenkunia? Tai no, sillon nyt en osaisi enää katua mitään, mutta pointti...Miten elämä voi muuttua iloisesti hetkessä jos sittenkunin vaihtaakin nytkuniin. Nyt kun mä teen tämän asian. Vau! Ja sit yhtäkkiä eilisen harmaus onkin tämän päivän fanfaareja!

Ihminen vain jostain syystä on ihan hirvittävän varovainen otus. Kokee menettävänsä asioita jos niihin ryntää suinpäin sukkelaan. Pitää miettiä. Pitää pohtia. Pitää varmistua. Pitää odottaa hetki. No ihan vaan periaatteesta, koska "sittenkun mä" on paljon parempi ja turvallisempi kuin "nytkun mä". Mitäs jos ei olekaan? Mitäs JOS? Niin, mitäs sitten?

Toki, allekirjoitan sen, että kaikkeen aikaan ja paikkaan ei vaan voi tunkea nenäänsä, jos ei halua turpiin niin sanotusti. Tietyt asiat tarvitsevat aikaa. Itsessäni toivoisin joskus, no jos rehellisiä ollaan, useastikin, olevan sellainen mustavalkoinen, rehellinen, mitäänpelkäämätön on-off katkaisija. Katkaisijan napsauttaessa on-asentoon menisi vain niin tukkaputkella kuin mahdollista. Olisi vähän niin kuin pikkulapsi, jolla ei ole itsesuojeluvaistoa. Jota helposti sattuu muksahtaessa portaansyrjältä liian kovaa vauhtia alas, mutta joka äkkiä jo nousee ja nauraa makeasti ja huutaa "uudestaan!". Äh, mikä mikä mikä tämä aikuiselle kehittynyt aivoissa jatkuvasti hälyttävä varoitusjärjestelmä oikein oooonnnnn?! Sorrun nyt jo muumioituneeseen kliseeseen, mut elämä on tehty elettäväksi.

ÄH...

Mistähän sellasen on-off katkaisijan saisi? Huuto.netistä?



Kuva:Google