71.

Talvi.

 

Minusta on aika kiehtovaa, että jokainen ihminen kuvastaa ulkonäöllään jotakin vuodenaikaa. Etenkin naisista käytetään vuodenaikakuvausta, kun mietitään värejä, vaatetusta etc. Itse olen aina ollut selkeä talvi.

Talvi-ihminen

"Talvi-ihmisen luonnollisia värejä kuvaa parhaiten yksi sana: dramaattinen. Näillä ihmisillä on luonnostaan vahvat kontrastit ihon, hiusten ja silmien välillä. Usein iho on hyvin vaalea, hiukset puolestaan hyvin tummat ja silmät jäänkirkkaat -niistä ei löydy kesäihmisen silmille ominaista maitomaisuutta. Voimakkaista väreistä huolimatta talvi-ihmisen väriskaalasta ei löydy lämpimiä sävyjä, vaan viileät sävyt hallitsevat ihoa, hiuksia ja silmiä. Kirkkaat ja rohkeat värit ovat valttia talvi-ihmisen pukeutumisessakin: lumivalkoinen ja syvä musta näyttävät hyviltä vain talvi-ihmisen yllä, voimakkaat punaiset ja fuksian sävyt sopivat loistavasti tälle värityypille. Talvi-ihmisen kannattaa välttää haalistuneita ja kellertäviä sävyjä -pastelliväreistäkin hänelle käyvät vain jäänkirkkaat ja vaaleat sävyt. Erityisen vaikuttavalta talvi-ihminen näyttää pukeutuessaan syvimpään mahdolliseen siniseen."


Valitsin myös itselleni oman voimaeläimen, jumalaisen kauniin ja voimakkaan olennon, joka on pienestä saakka kiehtonut minua. Lumileopardin. Grau!

 

70.

Aamulla.

 

Ah. Lauantaiaamuissa on parasta se, ettei aamupalaa tarvitse tunkea suuhun kiireessä ja puolijuoksussa ovenraossa niinkuin arkiaamuisin. Kahvin voi nauttia rauhassa ja oikeasti VALMISTAA sen aamupalan. Minulla on tapana näin syksy-alkutalvesta elää aamuhämärässä kynttilöiden valossa, laittaa rauhallista musiikkia soimaan ja oikeasti nautiskella siitä aamiaisesta, arkiaamuisin kun se ei ole mitenkään mahdollista. Olen niin unikeko aamuisin, että valitettavasti minun arkiaamuni koostuvat jatkuvasta kiireestä. Ihailen ihmisiä, jotka kykenevät siihen, että heräävät arkiaamuisin aikaisin ja heillä on aikaa ennen töihin lähtöä nauttia kahvinsa ja kunnon aamiainen jo kotona. 

Ehei, ei minulla ja liian usein jää aamiainen kokonaan väliin. Kunnon ruoasta puhumattakaan. Tykkään kokkailla ja leipoa, mutta pelkästään itselleni olen siinä todella laiska. Ja valehtelematta vähän muutenkin... Välillä aamiainenkin saattaa olla pussipuuro laukusta, kuiva leivänkäntty työpaikan jääkaapista lainatulla voilla, muroja useampaan otteeseen päivän aikana tai vaan kuppi kahvia, joskus laukunpohjalta edellisillan leffateatterista jääneitä salmiakkikarkkeja. Siksi ehkä teinkin sijoituksen, kuvassa näkyvä "Rude Health"-mysli maksoi kaupassa melkein 9€. Motivoin siis itseni oikeasti panostamaan edes viikonloppuaamiaiseen! Koska eihän oikeasti 9€ maksavassa myslissä ole yhtään mitään järkeä. Mutta ainakin pakkaus on magee! Heh.

Tuli myös katsastettua hyvän ystävän kanssa Twilight-saagan viimeinen osa. Jotain kun on joskus alottanut, onhan se katsottava loppuun saakka. Järisyttävän huonoon suuntaan mielestäni mentiin jatko-osa jatko-osalta. Ehkä se on jatko-osien kirous, ehkä vanheneminen itsellä, mutta leffan musiikkivalinnat on edelleen loistavia löytöjä! Tähän aamuun kuuluu ehdottomasti Ikon "Heart of stone." 

Nautiskelkaa!

Iko - Heart of Stone (klikkaa tästä kuunnellaksesi biisi)

69.

Kaamos.

 

Minä en pelkää pimeää. Itseasiassa rakastan sitä. Olen niin tunnelmaihminen. Mutta kaamos väsyttää ja ahdistaa ja siihen kun lisätään vielä työstressi ja oman henkilökohtaisen elämän kompastuskivet niin hei vaan kaamosmasennusmörkö!

Ystäväni kanssa pohdittiin juuri kaamosmasennuksen erilaisia terapiakeinoja. Itselleni musiikki ja kynttilät toimivat aina parhaiten, tuoreet kukat kotona, sekä elokuvat, hyvä kirja ja lämpimät säärystimet. Tällä hetkellä, työstressistä ja väsymyksestä huolimatta mieleni tekee kovasti maalata. Joku päivä tartun toimeen kun tähdet ovat oikeassa asennossa ja maapallo kuuhun nähden oikeassa kulmassa. Tämä on myös se aika, jolloin olisi paras askarella omat taiteelliset joulukortit. 

Meillä oli mummilassa viime viikonloppuna pieni vieras. Miten terapeuttisen ihanaa olikaan katsella pienen suloisuuden touhuja aivan omassa maailmassaan. Hassua oli kuulla kiitosta omasta innokkuudesta jaksaa hoivata ja leikkiä ja viihdyttää, kun minun pitäisi kiittää tuota lapsenmaailmaa, jonne sain hetkeksi itsekin paeta! Kaikki korut pengottiin läpi ja koristeltiin itsensä siihen saakka, että veteen joutuessa olisi upottu suoraan pohjaan. Tehtiin manikyyrejä, leivottiin kakkua ja kylvetettiin ja pestiin kaikki design-kumiankat. Apua, jos joskus saan pienen pojan, miten sen kanssa oikein toimitaan?! hahah..

Vanhuuskaan ei tunnu tulevan yksin, sain vihdoin aikaiseksi mennä uudelleen näkötarkastukseen ja oikeassa olin, lasithan sieltä pienillä vahvuuksilla napsahti. Jos sitä uusien lasien myötä tarkentuisi moni muukin asia. Toivottavasti ei ainakaan enää ikinä tarvitsisi vetää niitä "vaaleanpunaisia" laseja ylleen, eiköhän sitä ole tehty nyt ihan tarpeeksi. Mikään ei ole niin väsyttävää kun sumentuneesta kuvasta tarkentunut iso pettymys.

    

68.

67.

Kuva: Facebook "Just For Today".

66.

Three.

There are three classes of people:

Those who see.

Those who see when they are shown.

Those who not see.

~Leonardo Da Vinci

65.

No juu.

Coelho, ystäväni. Anteeksi, että sanoin rumasti. Ihan fiksuja ajatuksia sulla kuitenkin on, myönnetään.

Paulo Coelho

64.

Kotona.

Mikään ei paranna mieltä niin hyvin kuin tulo kotiin perheen lämmön pariin, äidin laittama hyvä ruoka, pitkät halaukset, oma vanha sänky ja vaahtokylpy punaviinin ja kirjan parissa! Ei mikään. Ja huomenna saapuu ihana pikkutyttö mummilaan, jonka kanssa leikitäänkin koko päivä tyttöjen juttuja ja leivotaan mofille kakku! Suloista.

Tällaiset viikonloput ovat aarteita. Aidot ihmiset ja ystävät ovat aarteita. Sain ystävältäni tänään tekstarin, joka kuului näin:

"A lifetime isn't very long. This is your life, and you've got to fight for it. Fight for what's right. Fight for what you believe in. Fight for what's important to you. Fight for the people you love and never forget to tell them how much they mean to you. Realize that RIGHT NOW you are lucky because you still have a chance. So stop for a moment and think. Whatever you need to do, start doing it today. There are only so many tomorrows."

Pitää vaan lakata kuljeksimasta liian ajatuksissaan. Jäin nimittäin eilen aamulla rekan alle. Onneksi en täysin, muutoin olisin nyt muussina. Mutta kunnolla se pääsi töytäisemään. Tosin mä tulen kyllä olemaan aina ajattelija ja omissa ajatuksissani maita ja mantuja tallaileva olento, mutta on ihanaa huomata, että samanlaisia hassuja olentoja on olemassa ja se väistää kurjat kokemukset tieltään.  

Kaivoin tämän blogini ensimmäisestä kirjoituksesta Kaikille niille, jotka oikeasti uskaltavat ja kaikille niille, jotka etsivät omaa tarinaansa. Hyvää viikonloppua!

http://www.youtube.com/watch?v=Rsjgw_C97v4

63.

Turhaa raivoa.

Kukahan on keksinyt tyhmyyden? Opiksi? Vastineeksi syvällisille ajattelijoille? Vai vaan täysin turhaksi kompastuskiveksi elämäntiellä, jota kutsutaan jäätävän syväksi morkkikseksi...

Tässä vaiheessa Coelho, kaikella rakkaudella, yksikin rivi elämänviisauksien kirjasta siitä, kuinka elämässä ei pitäisi katua mitään, niin tungen viisauskirjat poikittain sanaiseen arkkuusi.

Ja palaan niihin sitten taas joskus keväällä.... 

62.

61.

Yellow roses.

 

Viktoriaaninen symbolismi

Viktoriaanisen "kukkien kielen" mukaan jokaisella erivärisellä ruusulla on oma symbolinen merkityksensä:

• Punainen: rakkaus
• Vaaleanpunainen: viehättävyys, hellät rakkaudentunteet
• Tumma vaaleanpunainen: kiitollisuus
• Vaalea vaaleanpunainen: ihailu, sympatia
• Valkoinen: viattomuus, puhtaus, salaisuus, ystävyys, arvossa pitäminen ja nöyryys
• Keltainen: kiihkeä rakkaus. USA:ssa keltaiset ruusut merkitsevät hiipuvaa rakkautta tai platonista rakkautta. Saksankielisissä maissa ne voivat tarkoittaa mustasukkaisuutta ja uskottomuutta.
• Keltainen punaisilla kärjillä: ystävyys, rakastuminen
• Oranssi: intohimo
• Viininpunainen: kauneus
• Sininen: mysteeri
• Vihreä: rauhallisuus
• Musta: orjallinen omistautuminen (sillä aitoa mustaa ruusua on mahdoton saavuttaa)
• Purppura: suojelu (isällinen/äidillinen rakkaus)

60.

Such a beautiful mess.

You were the air in my breath
Filling up my love soaked lungs
Such a beautiful mess
Intertwined and overrun
Sara Bareilles - The Light

 

59.

Se tunne mahanpohjassa.

Haaveilu on ehkä yksi maailman ihanimpia asioita.