Huokaus miten vähälle jää tämä kirjoittelu kun normaali arki vie kaikki voimat kun duunissa koittaa painaa täysillä ja siihen muut mahdolliset menot päälle niin kotona ei kerkeä muuta kuin kaatua nenä edellä sänkyyn ja sama ralli jatkuu taas seuraavana päivänä. Mutta nytpä on vihdoin kahden viikon kesäloma koittanut ja pitkien yöunien jälkeen höyryävä kahvimuki kourassa jaksaa taas tuulettaa pääkoppaansakin kirjoittamalla.
Vaihdoin työpaikkaa aika lennosta tuossa keväällä ja päätös on osoittautunut yhdeksi parhaimmista onnistumisista 2,5 vuotta Turkuun muuton jälkeen. Impulsiivisena päätöksentekijänä ja välillä paikasta toiseen lennähtelijänä välillä itseäkin epäilyttää omat nopeat ratkaisut, mutta eihän elämässä saa yhtään mitään jollet sinä hallitse itse itseäsi ja heitä välillä vähän riskiverkkojakin vesille. Kaikki hyvä tapahtuu kuitenkin pääsääntöisesti siellä mukavuusalueen ulkopuolella. Itse en ole koskaan kuulunut siihen kategoriaan, joka pitää kiinni pinttyneistä turvallisista tavoista ihan vaan siksi, että ne ovat turvallisia ja muutokset pohjaltaan liian häilyväisiä ja huojuvia, mutta pieni villikko sisälläni tykkää hypätä ja sukellella välillä kuohuvaan koskeenkin. Kuohuvan pinnan alta löytyy usein kaunista, kristallinkirkasta vettä, jos vain uskaltaa hypätä ja sukeltaa tarpeeksi syvälle, vaikka pinta pelottaisikin. Joka tapauksessa aina loppupeleissä kannattaa kuunnella vain ja ainoastaan sitä omaa sisäistä ääntään, sanoivat muut mitä tahansa asiasta kuin asiasta.
Kun fiilis ja päänsisäinen olotila on hyvä ja kohdillaan, on uskomatota miten paljon sitä potkua itsestään arkipäiviin pystyykään antamaan. Se kantaa hedelmää ja lomaakin on silloin toki paljon mukavampi viettää. Tosin tämä Suomen kesä on nyt vaihteeksi taas aika tarakalta tarjoiltu ja kovasti olisin halunnut äkkilähdöllä lennähtää etelän lämpöön, mutta tälä kertaa minun ja ystäväisten aikataulut tai kukkarotilanteet eivät osuneet yksiin, joten täytyy siirtää syksymmälle. Toisaalta, olotilani on nyt kovin onnellinen, joten edes harmaa sää ei pääse niin kovasti haittaamaan!
Tehkää asioita, joista nautitte. Antakaa anteeksi, älkää jääkö liikaa polkemaan paikallenne ärsytyksen tai riitelyn kierteisiin, ilman virheitä ei tule onnistumisia! Valitkaa seesteisestä virtaristeyksestä se villimpi vaihteeksi ja jos tällä hetkellä on jotain, mitä mietitte, mitä tehdä, kuunnelkaa sydäntänne, se kertoo kyllä mitä pitää tehdä. Kunhan ei mieti liikaa ja nauttii elämästä. Elämä antaa kyllä, on eri asia ottaako itse siltä vastaan.
Ihania kesäpäiviä säästä huolimatta!
<3: M.
