perjantai 5. heinäkuuta 2013

134.

Kesäinen blogipostaus


Huh! Mittari näyttää +25,4 ja vielä kuumempaan olen menossa! Mun aamukampa näyttää että yksi aamu enään Kreetan reissuun nimittäin sunnuntai aamuna lennähtää kone yläilmoihin kohti Kreetaa. Jee! Meinasi käydä vähän hullusti reissun kanssa, sillä pakottavista syistä matkaseura joutui perumaan, mutta onneksi pienten kommervenkkien kautta sain ihanaisen ystävän lähtemään kanssani lyhyellä varoitusajalla ja sunnuntaiaamuna tosiaan mennään eikä meinata! En lähde nyt sen kummemmin tässä avautumaan, mutta ottaa kyllä pannuun tietynlaisten ihmisten saamattomuus ja munattomuus, jotka tekevät tahallaan hallaa toisille ihmisille ja aiheuttavat kurjaa mieltä. En ole koskaan ymmärtänyt sellaisia ihmisiä, enkä tule koskaan ymmärtämäänkään. Kaikki halu toteuttaa ja tehdä asioita niin itselle kuin toisille ihmisille lähtee kuitenkin aina itsestä ja yleensä vanhan sananlaskun mukaan niin metsä vastaa kuin sinne huudetaankin.

No, se siitä ja iloisempiin asioihin! Matkalaukku kotona mun vierashuoneessa on yhtä myllerrystä! Olen aina tällainen lomailija. Vaikka kotona on siistiä ja tykkään, että vaatehuonekin on siisti kaappeja ja laatikoita myöten olen lomalla kyllä aikamoinen myllertäjä! Purnukoita, koruja, vaatteita on hujanhajan, mutta sepäs kuuluukiin lomailuun. Sitäpaitsi kun elää matkalaukun kanssa, ei aina jaksa. Ärsyttävää vaan on vaatteiden rypyttyminen, sillä inhoan silittämistä... 

Eilen tehtiin päivän roadtrip Jyväskylään sukuloimaan ja moikkamaan muita tärkeitä perhetuttuja. Minä kuskasin ja vanhemmat sai sitten nautiskella kesäpäivän juomista ihan rauhassa. Oli tosi mukava reissu ja kiva nähdä ihmisiä, joita muuten sitten näkee harvemmin! Hauska on myös tuo maalaistie Sysmän kautta Vääksystä Jyväskylään. Tulee mieleen oikein supisuomalaiset leffamaisemat Suomen kesässä. Keltaisia rypsikukkapeltoja silmänkantamattomiin, vihreää maisemaa ja punaisia puutaloja ja jo lahistumassa olevia latoja. Kivoja maisemia ja mikäs siinä ajellessa lunkkien biisien tahdissa radiosta.

Oioi, haluan kyllä löytää Kreetalta jotkut ihanat vanhat rauniot, tykkään sellaisista kovasti. Niissä on niin paljon menneiden aikojen fiilistä ja mysteeriä kiinni, että tuntuu aina kun astuisi toiseen maailmaan. Viimeksi ei Kreetalla käyty sellaisia etsiskelemässäkään. On kyllä ihanaa kun on kesäloma ja voi mennä ihan oman pään mukaan niin kuin tykkää! Odotan oikein kauhulla pimeää syksyä (VAIKKA syksyihminen kynttilänpolttelujen ja tunnelmoimisen kanssa olenkin.....) ja talvea kun kaikki kiva ulkotekeminen loppuu. Tosin ulkohengailu pitää sitten vaihtaa vaan minttukaakaohon ja pulkkamäkiin! Mutta hyi, ei mennä nyt tässä kesäkirjoituksessa siihen.

Itseasiassa (täällä äidillä kun on vino pino kaikkia aikakausilehtiä) niin olen lukenut tässä kahvikupposen ääressä parikin hyvää haastattelua. Toinen oli Katri Ylanderista (27) ja toinen Aira Samulinista (86), mutta molemmissa kyteytyi yksi tietty samankaltainen ajatus -elää hetkessä murehtimatta turhaan liikaa tulevaisuudesta olit sitten nuori aikuinen tai jo elämää kokenut ja nähnyt vanhus. Ylanderin haastattelussa kirjoitettiin kivasti siitä, kuinka metsälenkillä ei pitäisi kauniin puun huomatessaan miettiä sitä, että "tulisipa tuosta hyvä saunavihta tai polttopuita joskus". Samulinin haastattelussa taas siitä, kuinka jo 86-vuotias paljon elämää kokenut ja nähnyt nainen joka kantilta pulahtaa aamuisin uima-altaaseen harrastamaan vesitanssia ja joka jo noin hienoon ikään mennessä puhuu enemmän elämästä kuin kuolemasta. Kuolemaan ei Samulinin mukaan pidä "valmistautua", vaikka ikää on kertynyt jo 86 vuotta. Enemmänkin keskittyä aina elämässä juuri tähän päivään, tämän päivän tekemisiin ja nauttia hetkistä ja maisemista, miettimättä koko aikaa sitä, mitä tulisi tai VOISI tulla mistäkin. Nuo haastattelut sisälsivät paljon tuohon ajatukseen kiteytyviä juttuja ja niistä tuli tosi hyvä mieli. Vaikka olenkin tosi menevä persoona ja pidän spontaaneista jutuista ja elän päivä kerrallaan, sorrun itsekin toisinaan stressaamaan ihan turhista asioista tulevaisuutta ajatellen...

Kotona on ollut ihana lomailla tämä viikko ja vielä pari päivää ennen reissua on jäljellä. Mietiskelenkin tässä piipahdanko Lahden kaupungissa etsimässä äidille rentoa pitkää kesähametta kun hän rakastui omaani VAI menenkö tuonne ihanaan Vesijärven hiekkarantaan lekottelemaan...Täällä muuten täällä Vääksyssä on tuo ihana Lauran Kauppa (sisustustavaraa wanhojen tavaroiden fiiliksellä), joka on nyttemmin alkanut myymään myös kivoja boheemeja/romanttisia vaatteita. Bongasin 20e vaaterekistä herkkuväriset pellavahousut (norm. 60e), niitä kun ei vaan voinut jättää sinne rekkiin roikkumaan...Plus mukaan täältä lähtee maailman paras hellehattu, josta on tullut mun kaveri. :) Innostuin eilen leipomaankin muuten tuliaisiksi Jyväskylään. Olen aina skeptinen omista tuotoksista, mutta kuulemma kääretortusta oli jo mennyt puolet parempiin suihin! Heh, hienoa!

Vielä muutamia pyykkäyksiä ennen reissua ja rentoa kotiolemista täällä Vääksyn päässä. Käykää ihmeessä tuolla Lauran Kaupassa jos täällä päin liikutte! Muutenkin täällä kotona on mielettömät maisemat molemmin puolin Vesijärveä sekä Päijännettä. Niitä olen aina rakastanut! Yksi vaihtoehto olisi myös linnottautua tuonne meidän ihanalla kotiparvekkeelle paksun kirjan kanssa...Kuulemma Lahdessa olisi myös porukkaa menossa Summer Upiin. Liikaa valintoja nyt tähän laiskotusoloon! 

Muutama kuva perässä ja nauttikaa KESÄSTÄ! B)
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti